Rekvisiittaa photo boothiin eli hupsukuvaukseen

Halusimme häihimme ohjelmanumeroksi Ameriikan kotkotuksen nimeltänsä photo booth, jonka käänsimme vapaasti hupsukuvaukseksi (kaaso tosin nimesi sen jo uudelleen viiksikuvaukseksi). Arvelimme tämän olevan mukava tapa saada kaikista vieraista rentoutuneet kuvat "pönöttämisen" sijaan. Saas nähdä kuinka käy... :)

Tässä nyt kuitenkin rekvisiittaa, jota saimme kaason kanssa aikaan. Vanhat vappulasit (jotka taitaisivat kyllä olla nykyään muotia) saivat hiukan uutta ilmettä. Eikö tulekin mieleen Jimin isä American Pie -elokuvista? ;) Viiksistä taisimme hiukan innostua, kun niitä syntyi tekoturkisjämistä jonkin verran...

...klassisia kalapuikkojakin syntyi kahta eri väriä. Kursimme kasaan myös parran, mutta sille tuli painoa niin paljon, ettei se meinaa oikein pysyä syömäpuikossa kunnolla, vaan lenksahtaa aina vinoon. 

Pitäähän sitä Nallukan ja Nokkelin häissä olla tietenkin myös nallekorvat! Vielä kun keksisi jotain linturekvisiittaa...

Lopuksi vielä vähän punahuulia, ettei leidien tarvitse käydä lisäämässä huulipunaa ennen kuvausta. Näiden lisäksi on jonkin verran valmiskamaa, kuten hattuja (ja suurin suosikkini unimaski liskonsilmillä!), mutta laitoin tänne kuvat vain näistä itsetehdyistä/tuunatuista.

Menu- ja ohjelmakortit häihin

Häissämme pöydät ovat melko kapeita eikä keskellä ole paljon tilaa, joten päädyimme tulostamaan menut ja ohjelmalehtiset klassiseen kolmionmalliseen standyyn. Kuvassa on mukana myös harjoituskappaleita pom pomeista, joista olisi tarkoitus värkätä jonkinlainen vihkikaari.

Satuin huomaamaan tuon alareunan niittyleimasimen jokin aika sitten erään brittiläisen askartelulehden kylkiäisenä ja totesin sen sopivan häiden tyyliin loistavasti. Alunperin hakusessa oli jokin rusehtava leimasinväri, mutta kun sopivaa sävyä ei löytynyt, päädyimmekin tuohon metallihohtoiseen siniseen. Varsinaista teemaväriähän meillä ei ole, vaan materiaaleissa on käytetty erilaisia ruskean ja beigen sävyjä sekä vaaleansinistä ja vanhaa roosaa. Paperit/kartongit ovat samoja kuin kutsukorteissa ja paikkakorteissa. Tuossa vielä avattu versio:

Paikkakortit häihin

Paikkakorteissa on käytetty samaa helmiäiskartonkia ja tulostuspaperia kuin kutsukorteissakin. 

Sulhasen sukulaiset tunnistaa hopeanvärisellä haaraniitillä kiinnitetystä vaaleansinisestä organzanauhasta ja minun sukulaiseni puolestaan kullanvärisellä niitillä kiinnitetystä roosasta nauhasta. Kuva on sama kuin teettämissämme postimerkeissä.

Kutsukortit häihin

Ensimmäiseksi häihin piti tietenkin tehdä kutsut. Tässä kohtaa osoittautui (kenties ensimmäistä kertaa ikinä) hyödylliseksi taipumukseni haalia nurkat täyteen askartelutarvikkeita. Suurin osa korttitarpeista kun löytyi jemmoista valmiina.

Kortti on tehty kolmeen osaan taitetusta A4-kokoisesta helmiäiskartongista. Etukanteen leikkasin aukon kuultopaperille piirrettyä "logoa" varten. Logon ääriviivat piirsin tussilla ja väritin kuvan Inktense-kynillä. (Kyllä, kuvien piirtäminen ja värittäminen alkoi puuduttaa, vaikka meille ei vieraita valtavasti tulekaan.) Kehykset leikkasin kuviopaperista.

Kukka on leikattu Big Shotilla helmiäishohtoisesta silkkipaperista ja keskellä on mummon aarteista löytynyt helmiäisnappi. Nappeja ei tietenkään ollut riittävästi, vaan piti aloittaa etsinnät samanlaisten kukkanappien löytämiseksi. ("Kuinka vaikeaa pienen kukkanapin löytäminen muka voi olla! -asenne hävisi muuten melko nopeasti.) Herra Pupu toimi Big Shot -vastaavana. Jostain kumman syystä osa kukista oli hiukan tynkäterälehtisiä, mutta se nyt kuulemma johtuu vain siitä, että luonnonkukat ovat uniikkeja... En kyseenalaistanut teoriaa, mutta sijoitin nuo "uniikit" kukat pinojen pohjimmaisiksi. :)

Sisälehdet tein tekstuuripintaisesta tulostuspaperista. Tulostuspaperit sekä helmiäiskartongit olin ostanut vuosia sitten Anttilan kilopaperipöydästä puoli-ilmaiseksi. Monesti ehdin jo miettiä, että pitikö noitakin noin paljon hamstrata... 

Kortti pysyy kiinni organzanauhalla, joka on kiinnitetty haaraniittiin. Alkuperäinen ajatus oli kiinnittää nauha norsunluun värisellä helmiäissinetillä ja sitä varten ostettiin sinettilakkaa ja soma sinettileimasin. Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset yritelmät muistuttivat likaista, venyvää räkäklönttiä ja näytti selvältä, että hankittu sinettilakka ei tulisi riittämään (ja kortit oli tietenkin jo kiire saada postiin) totesin, että joskun muulloin on varmaankin parempi hetki harjoitella sinettien tekemistä...

Häävalmisteluja

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin olen ROUVA pupu vasta kuukauden päästä. Pelkäsin, että pää menisi vaihtoehdoista sekaisin, kun alkaisimme suunnitella häiden teemaa ja mitä kaikkea häihin askarrellaan. Yllättäen päätökset ovat kuitenkin syntyneet yllättävän helposti ja olen ainakin näiden häiden alla valintoihimme erittäin tyytyväinen. Kaikki näyttää "meiltä".

Teemana häissä on "Nokkeli ja Nallukka". Nokkeli ja Nallukka ovat hellittelynimiämme, jotka juontavat siitä, että herra Pupu on rauhallinen nallukka ja minä enemmän.. ..no, nokkeli. Ajatus näistä hääteemana syntyi hiukan yllättäen ja ensimmäinen versio logosta onkin piirretty nenäliinalle.

 Kerron seuraavissa päivityksissä tarkemmin kaikesta häihin näperrellystä.

Tervetuloa Rouva Pupun blogiin!

Olen pitänyt aina kaikenlaisesta näpertelystä ja innostun kovin herkästi kaikesta uudesta. Olen opetellut ainakin mosaiikkitöitä, perinteisen teddynallen valmistusta, polymeerimassakoruja, japanilaisia rasioita, leimailua, pajutöitä, piirtämistä, kangaskukkien ompelua, paperinarutöitä, amigurumien virkkausta, keramiikkatöitä ja fantasiakakkujen koristelua muutamia mainitakseni... Jostain syystä aika ja innostus tuppaavat kuitenkin loppumaan liian aikaisin ja lopputuloksena on mm. kymmenisen vuotta päätä vailla ollut teddykarhu, amigurumitalja ja loputon määrä välineitä ja materiaaleja.

Suurin osa projekteista juuttuu kuitenkin jo suunnitteluvaiheeseen ja niin uhkasi käydä myös tälle blogille, mutta tässä tämä nyt kuitenkin on! Tavoitteena on jatkaa tällä ladulla ja saada projektit valmiiksi asti, jotta tänne syntyy jotain kerrottavaa. Nähtäväksi jää miten käy...

Yllä näkyvä kranssi on muuten kasattu jämämateriaaleista askartalulaatikoiden siivouksen yhteydessä. Paperinaruruusut on tehty alunperin johonkin muuhun kranssiin, joka ei sitten valmistunutkaan... Myös kranssipohja, nalle ja pitsinauha löytyivät omista jemmoista.