Karu kortti

Taas tuli tarvetta tehdä miehelle kortti. Ideoita oli monta, mutta mikään niistä ei halunnut jalostua valmiiksi suunnitelmaksi asti. Lopulta deadline uhkasi ja oli pakko ryhtyä hommiin. Lopputulos oli varsin karu, mutta en usko päivänsankarin toivoneenkaan hempeää kukkakorttia...

Yleensähän asetelma on tapana rakentaa niin, että kaikkien "nenä" osoittaa kortin/kuvan keskelle päin. Halusin muuten niin simppeliin korttiin kuitenkin jotain jujua ja päätin laittaa laivan keikkumaan luonnottomasti aaltojen päälle ja "väärään reunaan" aivan kuin se olisi juuri poistumassa kortista.

Kortissa käyttämäni leimasimet olivat ensisilmäyksellä enemmän lasten kortteihin sopivia, mutta mustavalkoisella värityksellä särmää tulikin aika paljon enemmän. Värittämiseen käytin Intense-kynien hiilenharmaata ja mustaa väriä. 

P.S. Olen leimailussa ja leimakuvien värittämisessä vielä varsin noviisi, joten älkää tuomitko! :)

Sormusrasia ja kiitoskortti

1-vuotishääpäivän kunniaksi vielä muutama hääjuttu, jotka jäivä aikoinaan julkaisematta.

Kiitoskortissa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Kuvat saimme Kosken Kuvaamosta valmiiksi vesivärihäivytyksellä. Kuvan taustalle leikkasin vielä kehykset ekopaperista. Kortti pysyy kiinni helmiäisnapin ympärille pyöräytettävillä organzanauhan pätkällä.

Tekstit tulostettiin helmiäiskartongille ja liimattiin kortin sisäsivuille.

Teetimme vielä oman postimerkin "Nallukka ja Nokkeli"-teemallamme ja koristelin ekokuoret pitsileimoilla.

Loppuhuipennukseksi vielä isäni tekemä sormusrasia. :)

Kutsu (ravuttomiin) rapujuhliin

Meillä on muodostunut ystäväpariskunnan kanssa jo pienimuotoiseksi perinteeksi järjestää elokuussa nk. ravuttomat rapujuhlat eli illanistujaiset raputeemalla ilman rapuja ruokalistalla. Tällä kertaa päätin yllättää vieraat lähettämällä oikein kirjallisen kutsun.

Ostin jo aiemmin kesällä ravun mallisen piparkakkumuotin aikomuksenani tehdä juhliin"rapukeksejä" ja käytin tuota muottia nyt apuna rapua leikatessa. Väritin reunoja vielä hiukan puukynällä ja kiinnitin ravun pohjakartonkiin kohotarrapaloilla.

Samalla leikkelin rapuja hiukan enemmänkin ja pujottelin ne Tigerista ostettuihin paperipilleihin. Enää tarvitsisi päättää, mitä juomia niiden kanssa tarjoillaan. Ideoita?

Rapukekseistä vielä juttua PupuProduction Herkut -blogin puolella.

Sheriffikortti ja lahjalaatikko

Tässä taannoin syntymäpäiviään vietti entinen sheriffi, joka nyttemmin valvoo vartiotornistaan Martinlaakson ostaria. Mikäpä miestä enemmän ilahduttaisi kuin olut, joten sitä päätimme viedä lahjaksi.

Lahjalla pitää tietenkin olla asiallinen laatikko ja sellainen syntyi tällä kertaa kuulokelaatikosta, jossa oli valmiiksi yksivärinen musta alapuoli. Kansipuolen päällystin tummalla tammikuvioisella kontaktimuovilla. Mitäpä sitä sen kummempia koristelemaan - äijälaatikkoa. :) Tuotapa voi sitten käyttää jonkun muun sälän säilömiseen, kun oluet on siirretty jääkaappiin.

Kortista tuli ehkä hiukan huumorisävytteinen... Korttipohjana on valmis ekokorttipohja, taustana marmorikuvioinen valkoinen paperi ja aavikkona riisipaperia.

Sheriffintähden pohjan tein helmiäispaperista, jota muokkasin hiukan elämää nähneemmäksi kuparinvärisellä leimasinvärillä ja sakaroita korostin kiiltävällä kartongilla. "Sheriff"-tekstin leimailin ja Martinlaakson kirjoitin käsin.

Lurkki kurkkii kaktuksen takaa. Tajusin vasta jälkikäteen, että lurkilla olisi tietenkin pitänyt olla lierihattu.

Alunperin korttiin piti tulla sellainen länkkäreistä tuttu oksapallo, mutta lurkki olikin tehnyt nuotion. Nuotiopuut ovat aaltopahvia.

Kun on olutta, niin pitäähän sitä olla saluunakin ja jotta sinne löytää, pitää olla kyltti, joten leikkasin sellaisen puuviilusta. Leimasin tekstin ja töpsöttelin reunoja vielä hiukan ruskealla leimasinvärillä.

Mökkikortti

Saimme Herra Pupun kanssa kunnian lainata ihanaa kesämökkiä, jonka sauna oli saanut remontissa huikean hienon uuden ilmeen. Veimme tuliaisiksi uuteen saunaan mökin emännän aiemmin ihaileman laudeliinan, jonka kylkeen piti tietenkin tehdä kortti. Taas sai vanha Muumi-kalenteri kyytiä.

Poimin kortin värit suoraan Muumi-kalenterin kuvasta, jossa Tuu-tikki pesee uimahuoneen ikkunoita. Leikkasin teemaväreistä suikaleet kortin reunaan ja mustasta paperista taustan kuvalle. Näkyy hiukan huonosti, mutta musta suikale on metallihohtoista/kimaltavaa kartonkia.

Leimasimeni eivät tunne ääkkösiä, joten leimailin"mokki" ja ompelin ö-pisteet mustista siemenhelmistä. Lopuksi lisäsin ikkunaruutuihin ja Tuu-tikin tukkaan glossy accentia.

Avaimenperä paracordista

Nettihän on pullollaan paracord-ohjeita, mutta päätin siitä huolimatta lisätä tänne oman versioni avaimenperistä. Kuulisin mielelläni kommentteja: Oliko ohjeista hyötyä? Onko teillä jotain kikkoja, joita en ole tajunnut? ...tai mitä tahansa muuta palautetta. :)

Yksiväriseen avaimenperään tarvitset 1,5 metriä paracordia. Jos haluat tehdä kaksivärisen, tarvitaan toista väriä 55 cm ja toista väriä 95 cm. (Pidempi pätkä siitä väristä, josta haluat päätylenkit.)

Aloita kaksivärinen liittämällä narut toisiinsa. Tapoja on monia, mutta itse tykkään sulattaa kynttilässä kummankin narun pään ja painaa ne sen jälkeen yhteen. Jos liitoskohdasta tulee kovin leveä, voi "helmoja" sulattaa vielä hiukan ja painella niitä siistimmäksi esim. puukon lappeella. Tähän(kin) löytyy hyviä videoita YouTuben ihmeellisestä maailmasta. Lopputuloksen pitäisi näyttää kutakunkin tältä. Ulkonäöllä ei ole niinkään väliä, koska liitoskohta jää lopullisessa työssä piiloon.


Taita naru kaksinkerroin ja kiinnitä karabiinihaka puoliväliin. Jos tarkoituksena on, että haka kiinnitetään vyölenkkiin, kannattaa miettiä, kumpi tulee olemaan etupuoli. Tein tämän sillä oletuksella, että oikeakätinen kiinnittää hakasen housuihin oikealle puolelle.











Pujota narut avainlenkin läpi etupuolelta. Taita narut kaksinkerroin takaisin hakaselle siten, että hakasen ja avainlenkin väliksi jää n. 8 cm. Tarkista, että narut eivät mene ristiin, vaan pysyvät koko ajan omilla puolillaan.

Tämän jälkeen päästään punomaan makrameesta tuttua kaksoistasosolmua, jota paracord-koruissa kutsutaan cobraksi. Lienee miehekkäämmän kuuloista...







Lähde liikkeelle sillä värillä, jonka haluat jäävän etupuolella keskelle. Minulla se oli hiekanvärinen. Jos oma värisi on vasemmalla, tee seuraava peilikuvana.

Vie naru loiminarujen yli vasemmalle ja vasemmanpuoleisen narun ali.






Vie vasemmanpuoleinen naru loiminarujen ali ja ylös lenkistä.

Kiristä varoen vuorotellen kumpaakin puolta vetämällä suoraan sivulle. (Pidä koko ajan kiinni loiminaruista.) Ensimmäisen solmun pääsee kiristämään loppuun vasta kun toinen solmu on valmis. Tässä vaiheessa kannattaa vielä varmistaa, että hakasen ja lenkin väli on pysynyt 8 sentissä ja että molemmat loiminarulenkit ovat samanpituiset.





Tee seuraavaksi toinen solmu samoin kuin ensimmäinen, mutta toiseen suuntaan eli vasemmanpuoleisella narulla loiminarujen yli ja oikeanpuoleisen narun ali.












..ja sen jälkeen oikeanpuoleisella narulla loiminarujen ali ja lenkistä ylös.




Kiristetään vetämällä suoraan sivuille. Nyt pitäisi näyttää tältä.

Tämän jälkeen jatketaan tekemällä solmuja vuoropuolille. Muutaman solmun jälkeen punosta voi tiivistää kohti hakaa.










Kun olet punonut avainrenkaaseen asti, on aika päätellä.

Toinen naruista (tässä tapauksessa oikeanpuoleinen) jää automaattisesti takapuolelle piiloon, joten sen voi vain katkaista, sulattaa ja litistää esim. puukolla tai sytkärin kyljellä sen verran leveäksi, ettei punos pääse purkautumaan. Tämän jälkeen takapuoli näyttää tältä.





Toisen narunpään voi päätellä samalla tavalla tai jos haluaa etupuolelta siistimmän näköisen punoksen, voi narun päätellä takapuolelle löysäämällä viimeistä solmua hiukan ja pujottamalla narun takapuolelle.





Tämän jälkeen narun voi katkaista ja sulattaa samoin kuin ensimmäisen. Lopputulos takapuolelta näyttää tältä.







..ja etupuolelta tältä.